maanantai 6. helmikuuta 2017

Rakenneuudistus. Hieno sana valtiolliselle ryöstölle.
Ensi kuuulemalta tulee mieleen, että siinä nyt tehdään todella hyvää työtä ja parannusta johonkin pilalle menneeseen tai vialliseen rakenteeseen.  Tuskin kukaan käsittää heti sanan kuultuaan, että tässähän puhutaan siitä, kunka Suomen kansan omaisuus ja sen itselleen tuottavat laitokset ja kaikki rikkaudet käännetään suoltamaan tuottonsa kansan sijasta yksityisille ja ylikansallisille tahoille.

  Maa pysyy kyllä, mutta se ei enää hoidakaan itseään ja asukkaitaan, vaan siitä imetään kaikki herkut muualle. Samoin  kun mehu imetään pillillä mukista, samoin tyhjenee Suomen kansan omaisuus ja hyvinvointi viimeseen pisaraan asti. Näin tulee koko maan rakenne uudistettua kauttaaltaan.

Sote-ja kuntauudistus. Uudistetaanko siinä vanhoja hyvin toimivia kuntia ja sairaanhoitoa? Ei ja kyllä. Ne uudistetaan sen osalta kuka ne omistaa ja kenelle ne tuottaa. Ei enää kuntalaiset ja Suomen kansa, vaan YHTIÖT. Mitä me siitä hyödymme? Saamme maksaa.

Onko meillä lain mukaan oikeus saada hoitoa ja apua? On, mutta se korvataan sanalla resurssipula.

 "Ymmärrä toki! kyllähän me sua autettais, mutta kun ei oo millä auttais."  Tätä virttä veisataan meille Koiviston Maunon esimerkkiä noudattaen. Ei kannata heti uskoo noitten mädäntyneitten politikkojen hianoilta kuulostavien sanojen hyviä merkityksiä, koska niissä ei mitään hyvää ole. Ovat lampaitten vaatteissa tulevia raatelevia susia, jotka tuhoavat ja tappavat koko Suomen maan ja kansan hitaasti, mutta varmasti.

Tulevissa kuntavaaleissa ja tässä maassa kaiken aikaa pitää kiinniittää huomiota siihen, että näitä maata tuhoavia puhuttuja valheita vastaan pitää nousta puhumaan ja toimimaan, eikä ylläpitää niiden maalaamaa ihanteellista harhakuvaa. Mitä useampi meistä nousee toimimaan, sitä nopeammin ja varmemmin Suomi ja sen jokainen kunta saadaan pelastettua ja jo lähes tapetutkin uudelleen henkiin herätettyä. Voi kuinka toivonkaan sen päivä pian nousevan tässä suloisessa Suomeni maassa!

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Olen asettumassa kunnallisvaaleissa sitoutumattomien ryhmään ehdokkaaksi vaihtoehtona paikalliselle puoluemafialle ja tarpeesta päättää kunnan asioita kuntalaisten eduksi, eikä kuntalaisten kustannuksella puolueen eduksi.

Olen kotoisin Valkeakoskelta, mutta isäni puolelta juureni ovat täällä. Muutin Kauhavalle 2004 kesällä. Olin postissa töissä monta vuotta, kunnes työtapaturman vuoksi jouduin vaihtamaan alaa. Nyt olen työtön.

  Olen ollut tutustumassa työharjoittelun kautta kaupungin nuorisotyöhön ja sitä kautta saanut katsoa kuinka siellä asioita hoidetaan.  Eipä juuri kehumista ollut.

Kansanliike Suomen Puolesta yhteyshenkilönä olen pääasiallisesti keskittynyt koko maata koskeviin ongelmiin ja valtiopetoksiin kunnan sisäisten ongelmien sijaan. Samat vaikeudet ovat luotu joka kuntaan ja tällä tavalla edeten ne tuhoavat jokaisen kunnan tässä maassa. Suunan muutos on pakollinen, mikäli aiomme pelastaa omat kotikuntamme ja koko maamme.

Sanotaan että meillä ei ole rahaa ja kilpailutuksen sekä yksityistämisen pakosta menetämme loputkin omaisuutemme. Tosi asia on kuitenkin se, että se raha, mitä kunnilla on, voitaisiin käyttää kuntien rikastuttamiseen köyhdyttämisen sijaan, toisin kuin nyt tehdään.  Joka tahtoo, keksii keinot, joka ei tahdo, keksii selitykset.

Olen luova ihminen, joka asiaan tarttuessaan tekee kaikkensa sen parhaaksi, mitä se asia koskee. Kun hoidetaan kuntalaisten asioita, on kaikkien kuntalaisten hyvinvointi ja menestys etusijalla, ei vain jonkun tietyn ryhmän etu.  Kun olin harjoittelemassa nuorisotyössä, oli nuorten etu ja hyvinvointi ensisijalla ja samoin toimin jokaisessa asiassa minkä asiakseni otan. Yhtenä tärkeänä seikkana pidän sitä, että näitä kunnissa tehtäviä päätöksiä ei saa tehdä kuntalaisilta salassa, vaan niissä tulee ottaa huomioon kuntalaisten tahto ja etu. Päättäjät OVAT kuntalaistensa palveluksessa, eivät omistajan asemassa.